Tänään tapahtui jotain ihmeellistä, minkä perusteella alamme jo uskoa siihen, että Jekusta on tulossa vähitellen järkeä käyttävä koira.
Tähän asti olemme saaneet tottua siihen, että Jekku syö kaiken eteensä saadun ruoan vaikka juuri hetkeä aiemmin olisikin syönyt. Tänään Jekku oli saanut jo aamuaterian poikamme antamana, mutta tieto ei ollut siirtynyt aikuisille. Lukiessani päivän lehteä, päätin sitten antaa Jekulle oletetun aamuruoan.
Jekku söi hieman ruoasta ja jätti loput kuppiin. Poikamme tullessa kotiin säntäsi Jekku ruokakupilleen samalla ärähtäen. Se siis vahti ruokakuppiaan! Siispä otin ruokakupin pois, eihän sillä nälkä ollut. Me ei haluta vahvistaa sitä, että Jekku vahtii ruokakuppiaan ja mahdollisesti joskus tilanne riistäytyy käsistä.
Eli tällä tapahtumalla pystyimme todentamaan sen, että kyltymätön ahmiminen ainakin tällä hetkellä on taakse jäänyttä elämää. Toivossa on hyvä elää, että se jatkuu samaan tapaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti